Helsingin Musiikkitalo avasi monien vuosien suunnittelu- ja rakennusoperaation jälkeen ovensa vuoden 2011 elokuussa. Kun tälle majesteettiselle rakennukselle tarvittiin lattiat, Romanoff Lattiat otti haasteen vastaan. Akustiikka oli Musiikkitalon rakenteiden suunnittelussa keskeisessä roolissa, mikä loi omat haasteensa myös lattioiden valintaan ja asennukseen.
Helsingin Töölönlahden rannassa komeileva Musiikkitalo on massiivinen ja uniikki rakennus, joka on toteutettu yhdessä lukuisien eri rakennus- ja sisustusalan kotimaisten sekä kansainvälisten huippuammattilaisten kanssa. Musiikkitalosta poikkeuksellisen haastavan rakennuskohteen on tehnyt sen tärkein ominaisuus – akustiikka. Siihen, miten soittimet soivat ja miten ääni resonoi tilassa, vaikuttavat niin rakennuksen suuret linjat kuin kaikkein pienimmätkin yksityiskohdat. Ennen projektia Romanoff Lattioilla oli kokemusta suurista ja haastavistakin erikoistiloista.
-Musiikkitalo oli kuitenkin kohteena täysin uudenlainen – ja ennen kaikkea opettava, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Tommi Romanoff.
Akustiikkasuunnittelijan opeilla alkuun
Musiikkitalon lattioiden taustalla on lähes vuoden fyysinen työ – yhtä paljon aikaa kului myös suunnitteluun. Massiivinen lattiaurakka käynnistyi Tommin mukaan harkiten, sillä tiloja oli paljon ja suunnittelu oli toteutettava Musiikkitalon akustiikkasuunnittelijan, japanilaisen Yasuhisa Toyotan tinkimättömällä ohjeistuksella. Haasteellisimmaksi tilaksi osoittautui Musiikkitalon ”kruununjalokivi” – suuri konserttisali. Konserttisalin lattian tuli olla peräti 45 millimetriä paksua, täysin oksatonta mäntyä.
-Tehtävä ei ollut helppo – Suomessa kun ei juurikaan oksattomia puita kasva, muistelee Tommi.
Pehmeää mäntyä, Amerikan pähkinää ja tammea
Pitkien etsintöjen jälkeen konserttisaliin soveltuva puulaatu löytyi Kyyjärven sahalta, Keski-Suomen kupeesta Konserttisalin katsomoon valittiin männyn sijaan kovempaa Amerikan pähkinäpuuta. Katsomon lattiakaan ei suinkaan löytynyt valmiina hyllystä – se seilasi aina Amerikasta Saksaan asti työstettäväksi ja sieltä Suomeen asennusta varten. Urkusalin materiaaliksi valikoitui puolestaan luja tammilankku, joka vaati erikoisen pohjaratkaisun; urkusalin lattian alle tehtiin hiekka-alusta. Tämä pohjaratkaisu varmisti, että urut tulisivat soimaan upeimmalla mahdollisella tavalla ja ikään kuin sinetöi äänen salin sisälle.
Akustiikka edellä, tyyliä unohtamatta
Tarkkojen teknisten vaatimusten lisäksi lattioiden tuli istua luonnollisesti myös Musiikkitalon avaraan ja moderniin sisustukseen. Valitut puulaadut tukivatkin saumattomasti talon muuta estetiikkaa, jota ilmensivät massiivipuiset rakenteet, upeat kivipinnat sekä muut aidot luonnonmateriaalit. Asennusurakka eteni hitaasti, mutta määrätietoisesti.
-Jo pelkän 2200 neliön konserttisalissa työskenteli aamusta iltaan samanaikaisesti peräti kahdeksan asentajaa, muistelee Tommi.
Lattialankut liimattiin käsityönä kappale kerrallaan, jonka jälkeen ne hiottiin ja pintakäsiteltiin huolellisesti.
Vuoden Lattia 2011
Lopputuloksesta tuli koko suunnittelutiimin mielestä onnistunut. Lattia näytti viimeistellyltä ja nivoutui täydellisesti Musiikkitalon uljaaseen tyyliin. Myös haastavaksi osoittautunut akustiikkapuolikin näytti todellisen voimansa, kun Tommi ja muu suunnittelutiimi kuuli orkesterin soittavan ensimmäiset sävelensä uudessa salissa. Kirsikkana kakun päälle, Musiikkitalon konserttisalin lattia palkittiin samana vuonna Vuoden Lattia -tittelillä, joka myönnetään vuosittain erityiselle ja poikkeuksellisen hienosti toteutetulle lattiaprojektille. Musiikkitalo oli palkintonsa ansainnut – harvoin lattia sekä näyttää että kuulostaa kauniilta.
Musiikkitalon suunnittelijatiimi:
Arkkitehtisuunnittelu: LPR-Arkkitrhdit Oy (Marko Kivistö, Ola Laiho ja Mikko Pulkkinen)
Akustinen suunnittelu: Nagata Acoustics, Inc. (Yasuhisa Toyota)
Pääurakoitsija: SRV
Rakennesuunnittelu: Mikko Vahanen Oy
Valo-, ääni- ja videojärjestelmien suunnittelu sekä näyttämömekaniikan suunnittelu: Insinööritoimisto Akukon Oy
Musiikkitalon konserttisaliin valittiin seuraavat puulaadut:
Konserttisalin näyttämö: oksaton mänty.
Konserttisalin katsomo: Amerikan pähkinä.
Harjoitussalin urkukoroke: tamminen liimapuu.
Urkusali: tammilankku.
Harjoitussalit ja kamarimusiikkisali: vähäoksainen mänty.
Laulukoulutussali ja musiikkiteatteri: musta vaneri lattiaan ja tammisauva katsomoon.
