Suomen suurin remontti

Eduskuntatalon eri kiinteistöjen peruskorjauksia on tehty jo vuodesta 2007. Viimeisenä vuorossa oli itse päärakennus, joka valmistui syksyksi 2017 Suomen itsenäisyyden 100 vuotisjuhliin.

Suomalaisen kansallismonumentin peruskorjaus oli massiivinen urakka. Eduskuntatalon urakan aloituskokous pidettiin syksyllä 2014, mutta varsinaiseen työhön päästiin käsiksi vasta keväällä 2015, kun edustajat siirtyivät väistötiloiksi korjattuun viereiseen rakennukseen, Sibelius-akatemiaan.

1931 käyttöönotettu, Arkkitehti J.S. Sirénin suunnittelema Eduskuntatalo, edustaa 1920-luvun pohjoismaista klassismia. Talossa on myös näkyvillä muita ajalle tyypillisiä tyylikerrostumia funktionalismista art decoon.

Peruskorjauksen pääsuunnittelija, arkkitehti SAFA Peter Verhe arkkitehtitoimisto Pekka Helin & Co:sta oli alusta asti mukana projektissa ja ehti tutustua kohteeseen hyvin 10 vuoden urakkansa aikana. Kun muut kiinteistön osat oli saatu peruskorjattua, oli vihdoinkin päärakennuksen vuoro.

Suomen suurimman remontin tarkoituksena oli nykyaikaistaa talotekniikka ja muun muassa palauttaa Sirénin suunnittelemat värit ja materiaalit entiseen loistoonsa entisöitynä tai uusittuna.

– Sirénin arkkitehtuuri perustui hierarkiseen ajatteluun. Olennaista Sirénin suunnittelussa oli myös symmetria. Rakennuksen kerrokset on arkkitehtonisesti jaoteltu niiden käyttötarkoituksen mukaisen hierarkisen aseman mukaan – samoin yksittäiset tilat kerrosten sisällä. Esimerkiksi talon arvokkaimmassa kerroksessa, toisessa kerroksessa sijaitsevat istuntosali ja Valtiosali. Kaikkiin kerroksiin, tilaryhmiin ja huoneisiin Sirén valitsi aina hierarkian mukaiset sisustusmateriaalit, Verhe kertoo.

Parkettien uusiminen

Eduskuntatalon edellinen peruskorjaus valmistui 1980-luvun puolivälissä. Silloin parketteja ei vielä uusittu, mutta niitä korjattiin tarpeen mukaan. Hyvästä hoidosta ja huollosta huolimatta pääosin alkuperäiset, umpipuiset parketit ovat tutkimusten mukaan tulleet nyt tiensä päähän. Verheellä oli haave, että isojakin parkettialueita olisi saatu pelastettua, mutta vanhat parketit hajosivat irrotettaessa palasiksi.

Eduskuntatalon kaikki parketit jouduttiin uusimaan. Merkittävä syy tähän oli myös laajamittainen välipohjarakenteisiin kohdistuva haitta-aineiden poisto, jonka seurauksena lattiarakenteet jouduttiin monin paikoin avaamaan.

Kaikki lattiat dokumentoitiin ennen irrotusta. Uudet parketit toimitti Romanoff Lattiat Oy mittatilaustyönä millimetrin tarkasti dokumenttien pohjalta. Parkettien materiaalina säilyi massiivitammi, alkuperäisen lattian boordien puulajia jouduttiin kuitenkin vaihtamaan uhanalaisesta eebenpuusta wengeen. Toteutuksessa noudatettiin tarkoin Sirénin laatimia alkuperäisiä ladontasuunnitelmia tyylikkäine boordeineen ja kenttineen.

Puulajina tammi on kestävä valinta julkitilaan. Käsin asennettavat sauvaparketit vaativat tarkkaa käsityötaitoa ja osaamista. Asensimme Eduskuntataloon kaiken kaikkiaan noin 2500 neliötä massiivisauvaparkettia. Parketit asennettiin huolella tasoitettuihin pohjiin koivuvanerin päälle liimaamalla ja mekaanisesti kiinnittämällä, työpäällikkö Jorma Tarvainen Romanoff Lattiat Oy:stä kertoo.

Hyvällä hoidolla ja säännöllisellä huollolla parketit tulevat kestämään varmasti seuraavat 85 vuotta, samoin kuin edeltäjänsäkin.

Massiiviparketin asennus on tarkkaa käsityötä

Julkitilojen lattioille asetetaan kovemmat vaatimukset kuin koteihin asennettaviin lattioihin. Ja kun kyseessä on Eduskuntatalon kaltainen suojeltu arvorakennus, kiinnitetään lattioihin erityistä huomiota.

Kun kotikäytössä valtaosa parketeista on lautaparkettia, jossa pintasäleen paksuus vaihtelee 2,5–3 mm, Eduskuntataloon asennetaan 22 mm paksua umpipuusta tehtyä massiivitammiparkettia.

Massiiviparketti valmistetaan umpipuusta, jolloin sen kestävyys ja huollettavuus ovat aivan toista luokkaa kuin lautaparkettien. Massiiviparkettia voidaan hioa ja lakata useamman kerran ja se kestää oikein hoidettuna kymmeniä vuosia.

– Puulajina tammi on perushyvä, turvallinen vaihtoehto, joka on vuosien saatossa osoittautunut hyväksi lattiamateriaaliksi. Se on myös ekologisempi vaihtoehto verrattuna uhanalaisiin sademetsien puulajeihin, kertoo työpäällikkö Jorma Tarvainen Romanoff Lattiat Oy:stä.

Vaativa kohde

Eduskuntatalon urakka oli erikoisen vaativa ja haastava kohde.

– Kaikki lattiat tilattiin dokumenttien pohjalta mittatilaustyönä, koska tilaajan kanta oli, että noudatetaan alkuperäisiä lattioita millimetrilleen, niin pituudelta kuin leveydeltäänkin, Tarvainen kertoo.

Tärkeää lattioiden suunnittelussa on ollut saada lajitelmaltaan tasalaatuista ja -väristä parkettia. Samoin haasteena oli saada uuden parketin väri toistumaan alkuperäisen lattian syvän ruskeana. Vanhat parketit oli käsitelty liuotinpohjaisilla lakoilla, kun taas nykyään hyödynnetään liuotinvapaita kaksikomponenttisia polyuretaanilakkoja. Onneksi löytyi hyvä työtapa ja alkuperäinen syvän ruskea sävy saatiin myös liuotinvapailla nykymenetelmillä aikaiseksi.

Pikkutarkkaa käsityötä

Umpitammisen massiivisauvaparketin asentaminen on pikkutarkkaa käsityötä, joka on työteknisesti hidasta verrattuna normaalin lautaparketin asennukseen. Hyvin tasoitetun betonipohjan päälle liimataan ensin koivuvaneri, johon jokainen tarkkaan mitattu parkettisauva asennetaan liimaamalla ja mekaanisesti kiinnittämällä yksi kerrallaan puretun parkettilattian pohjalta tehdyn suunnitelman mukaisesti.

– Ensiarvoisen tärkeätä on se, että on hyvä ja osaava henkilökunta. Jos vähänkään olisi epäilystä, että osataanko, ei tällaista valtavaa urakkaa voisi ottaa vastaan. Suuri kunnia kuuluu ammattitaitoisille parkettiasentajillemme. Heillä ei mene sormi suuhun työn edetessä, Tarvainen summaa.

– Lattiat on hyvällä ymmärryksellä ja ammattitaidolla tehty. Lopputulos näyttää talon arvon mukaiselta, peruskorjauksen pääsuunnittelija, arkkitehti SAFA Peter Verhe arkkitehtitoimisto Pekka Helin & Co:sta toteaa.

 

Takaisin